Musiikki-lehti on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä musiikkitieteen erikoisjulkaisu. Lehden www-sivuilla on luettavissa tutkimusartikkelit kokoteksteinä numerosta 1–2/2005 alkaen.

Musiikki 3/2005: Musiikki ja teknologia II

Artikkelit

Olli Heikkinen: Dialektinen digikuva. Sämplätyn rahinan ironia ja nostalgia

Yksi levykokoelmani helmiä on Eero Raittisen blueslevy Eeron LP vuodelta 1970 (Raittinen 1970). Valitettavasti ne 34 vuotta, jotka levyn julkaisemisesta ovat kuluneet, eivät ole kohdelleet levyä hellävaraisesti. Runsaan kuuntelun ja huolimattoman käsittelyn seurauksena mainiota musisointia säestää voimakas vinyylilevyn rahina. Koska levy ei alun perinkään ollut myyntimenestys, ei levyä ole saatavissa CD-muodossa. Niinpä ainoa mahdollisuuteni on yrittää tulla rahinan kanssa toimeen. <lue kokonaan>

Mikko Ojanen ja Jari Suominen: Erkki Kurenniemen sähkösoittimet

Erkki Kurenniemi (s. 1941) rakensi vuosina 1962–1974 toistakymmentä erilaista sähkösoitinta ja studiolaitetta. Merkillepantavaa on niiden innovatiivisuus ja ainutlaatuisuus. Monien soittimiensa toteuttamiseen Kurenniemi hyödynsi teknisiä sovelluksia ja elektronisia komponentteja, joiden käytöstä musiikkiteknologiassa ei vielä tuolloin ollut kokemusta. Ainutlaatuisia soittimet ovat siksi, että suurimmasta osasta on rakennettu vain yksi kappale. Kiinnostavaa on myös soitinten teknis-taiteellinen toteutus. Teknisen toteutuksen ohella myös soitinten muotoiluun ja ulkonäköön on kiinnitetty huomiota. Kuvaavana esimerkkinä mainittakoon Dimi-A vuodelta 1970 (ks. kuva 1). Tästä näkökulmasta katsottuna Kurenniemen laitteita voitaisiinkin tarkastella taideteoksina sinänsä – eikä vain soittimina. Kurenniemi (2004) kuitenkin itse suhtautuu taideteosmääritelmiin varauksellisesti todeten, että ”turvallisinta on sanoa, että se [soitinten rakentaminen] oli tekniikan tutkailua ja harrastelua”. <lue kokonaan>

Erkki Pekkilä: Tango, twist ja Tšaikovski. Musiikki Aki Kaurismäen elokuvassa Tulitikkutehtaan tyttö

Käsittelen artikkelissani musiikkia Aki Kaurismäen elokuvassa Tulitikkutehtaan tyttö (1990), jonka Kaurismäki on itse käsikirjoittanut, ohjannut ja tuottanut. Erityisesti tarkastelen siinä populaarimusiikin roolia. Elokuva luokitellaan kuuluvaksi Kaurismäen ”työläistrilogiaan”, johon sisältyvät kaksi muuta filmiä ovat roskakuskin ja kaupan kassan rakkaustarinan kertova Varjoja Paratiisissa (1986) sekä työttömyydestä kertova Ariel (1988). <lue kokonaan>

Anne Tarvainen: ”Between me and myself”. Äänellisen minän muotoutuminen Björkin kappaleessa Undo

Vuonna 2001 ilmestyneellä Vespertine-levyllä Björk laulaa: ”You’re trying too hard. Surrender. Give yourself in.” Undo-kappaleessa, josta kyseinen sitaatti on peräisin, tiivistyy yksi levyn keskeisistä teemoista – antautuminen. Björkillä on mielenkiintoinen tapa tulkita äänellään kappaleen sanat. Hän kiinnittyy ruumiillaan sanoihin luoden äänensä ja sanojen välille kohtaamisen. Näin syntyy merkityksiä ja kappaleen tulkinta. Miten lähestyä tuota äänen ja sanojen kohtaamista? Ja millaisia merkityksiä laulun sanoihin aukeaa, kun kiinnitämme huomiota Björkin ääneen ja sen pieniin vivahteisiin? Entä miten laulun ”minä” muodostuu tässä merkitysten leikissä? Lähestyn artikkelissani Björkin tulkintaa Julia Kristevan (1993) semioottinen/symbolinen-erottelun sekä Daniel Sternin (1985) vitaaliaffekti-käsitteen avulla. Menetelminäni ovat lisäksi empaattinen ja analyyttinen kuunteleminen. Ensimmäinen pohjautuu tutkijan omalle ruumiilliselle kokemukselle ja toinen lauluäänen yksityiskohtien erottelemiselle puheentutkimuksen termejä apuna käyttäen. <lue kokonaan>